Tehy terveyden, kehityksen ja rauhan asialla 1980-luvulla

24.10.2019

Rauhantyö, kansainvälisyyskasvatus ja kehtiysyhteistyö olivat osa Tehyn järjestötoimintaa

Rauhanliike oli voimakas 1980-luvulla ja rauhanasia näkyi myös ammattijärjestöjen toiminnassa. Syksy oli varsinaista rauhan teemakautta.  Lokakuun 24. päivä on YK:n päivä, josta on alkanut vuodesta 1979 alkaen Aseidenriisuntaviikko eli rauhanviikko. Vuosi 1986 oli lisäksi YK:n kansainvälinen rauhan vuosi.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa jännitteet olivat kasvaneet kylmän sodan maailmassa. Ydinsota oli jaettu globaali uhkakuva. Tehyn puheenjohtaja Aila Jokinen totesi puhuessaan rauhankonferenssissa Japanin Hiroshimassa vuonna 1987: “Ydinaseet ja niiden luoma uhka ovat riistäneet lapsuuden jo kokonaiselta sukupolvelta, aiheuttaneet tuskaa ja ahdistusta nuorille, joilla ei ole ollut keinoja näiden pelkojensa hallitsemiseen.” Vastauksena uhan aiheuttamaan ahdistukseen liikehdintä rauhan puolesta voimistui yli puoluerajojen. Rauhanmarssit keräsivät valtavasti osanottajia erityisesti 1980-luvun alkuvuosina. Kilpavarustelun sijaan vaadittiin aseidenriisuntaa, kansainvälistä kumppanuutta ja rauhaa rakentavaa yhteistyötä.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehy perustettiin vuonna 1982. Perustamisvaiheessa järjestössä olivat mukana hammashoitajien, lääkintävoimistelijoiden, sairaanhoitajien, laboratoriohoitajien, lastenhoitajien ja kätilöiden liitot.

Tehyläinen rauhantoiminta ammensi terveydenhuoltohenkilöstön ammattitehtävästä ja -etiikasta, joilla tähdätään elämän säilyttämiseen, kärsimysten lieventämiseen ja terveyden edistämiseen. Tehy ei liittynyt valtakunnallisiin rauhanjärjestöihin, vaan rauhantyö, kansainvälisyyskasvatus ja kehitysyhteistyö olivat osa omaa järjestötoimintaa.

Terveydenhuoltoalan ammattijärjestöjen kansainvälisellä yhteistyöllä on pitkät perinteet. Suomen sairaanhoitajayhdistys liittyi jo vuonna 1908 Kansainväliseen sairaanhoitajaliittoon (International Council of Nurses, ICN). Sairaanhoitajaliitolla oli monipuoliset suhteet ulkomaisiin sisarjärjestöihin, ja tässä suhteessa se oli edelläkävijä keskusjärjestössään TVK:ssa. Sairaanhoidon tarve on yleismaailmallinen ja hoitajat saattoivat jo varhaisessa vaiheessa työskennellä eri puolilla maailmaa.  Tehy-lehdessä 18/1986 todetaan alan kansainvälisestä luonteesta:

Sairaanhoitajan ammatti on hyvin kansainvälinen. Meitä ei erota ihon väri, uskonto tai poliittinen katsomus. Voimme toimia sillanrakentajana levottomassa maailmassa. Tässä sillanrakentajan tehtävässä on sairaanhoitajia yhdistänyt jo 87 vuotta Kansainvälinen sairaanhoitajaliitto (ICN).

Kansainvälisyys ja esimerkiksi potilaan uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen sisältyvät sairaanhoitajan eettisiin perusohjeisiin. Tehy peri suurimman yhteistyöjäsenjärjestönsä Suomen sairaanhoitajaliiton kansainvälisen toiminnan kontaktit ja kokemuksen.

Tehyn valtuusto käsitteli rauhaan ja kehitysyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä perustamisvuoden 1982 syyskokouksessa. Se esitti poliittisille päättäjille rauhanvetoomuksen ja ryhtyi selvittämään oman kummisairaalan tai sairaanhoito-oppilaitoksen valitsemista kehitysmaista. Päätös kohteista ja kehitysyhteistyörahaston perustamisesta tehtiin seuraavana vuonna.

Ensimmäiset Tehyn omat kehitysyhteistyöhankkeet alkoivat vuonna 1984 Nicaraguassa ja Tansaniassa. Ammattiosastojen aktiivit keräsivät Ometepe-saaren sairaalaa varten käytettyjä, mutta hyväkuntoisia sairaalavälineitä ja -tarvikkeita. Tansanian Ilembulassa tuettiin sairaalaa ja sairaanhoito-oppilaitosta, joihin toimitettiin muun muassa liinavaatteita, oppikirjoja ja opiskelutarvikkeita. Projektien jatkuessa Tehy lähetti vuosikymmenen lopulla molempiin kohteisiin myös terveydenhuoltoalan opettajat. Paikallisia asiantuntijoita kouluttamalla haluttiin tukea maita kehittämään omaa terveydenhuoltojärjestelmäänsä sellaiseksi, että se vastaa väestön tarpeisiin.

Tehy toimi 1980-luvulla aktiivisesti kansainvälisissä organisaatioissa. Se liittyi vuonna 1983 Julkisalojen kansainväliseen liittoon PSI:iin (Public Services International), joka toimii julkisen sektorin työntekijöiden kansainvälisenä edunvalvojana. Se edistää julkisalojen työntekijöiden ay-oikeuksia, kuten järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksia sekä ILO:n sopimusten ja suositusten toteuttamista. PSI:n kautta Tehy osallistui muun muassa ay-koulutuksen tukemiseen kehitysmaissa.

Tehy osallistui myös kansainvälisen Lääkärit ydinsotaa vastaan -liikkeeseen (International Physicians for the Prevention of Nuclear War, IPPNW) kuuluneen ammattijärjestöjaoksen toimintaan. IPPNW-järjestölle myönnettiin vuonna 1985 Nobelin rauhanpalkinto. Tehy toimi ryhmässä muun muassa kansainvälisen kongressin koollekutsujana vuonna 1987.

Yksittäisen jäsenen oma kiinnostuneisuus vaikutti siihen, missä määrin hän osallistui liiton rauhantyöhön, kansainväliseen toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. Näistä teemoista tiedotettiin varsinkin Tehy-lehden kautta. Rauhantyö ja kansainvälisyyskasvatus Tehyssä -raportissa (1987) hahmotellaan jäsenistöstä erilaisia ”muotokuvia” heidän asenteistaan ja osallisuudestaan rauhantyöhön ja kansainväliseen toimintaan. Näihin tyyppeihin lukeutuu muun muassa lähetystyöntekijä, professionalisti, solidaarinen tehyläinen ja suomalainen epäilijä / vouhotuksen vastustaja.

Vuonna 1986 Tehy järjesti rauhantyön ja kansainvälisyyskasvatuksen teemakauden, joka toi nämä kysymykset järjestökoulutukseen sekä moniin vuosittaisiin tapahtumiin, kuten Työmarkkinapäiville. Liitto organisoi lisäksi yhdessä Toimihenkilöjärjestöjen Sivistysliiton kanssa Terve rauha -kuvataidekilpailun. Kilpailuun saivat osallistua tehyläiset ja heidän lapsensa aiheilla rauha, kansainvälisyys ja terveys. Töiden parhaimmistosta painatettiin kortteja ja julisteita. Tehy sekä sen piirijärjestöt ja ammattiosastot eri paikkakunnilla järjestivät rauhanviikon tienoilla lukuisia paikallisia kansainvälisyystapahtumia, musiikkitapahtumia ja myyjäisiä. Suurin tapahtuma järjestettiin Helsingin Säätytalolla 11.10. otsikolla Terveys – kehitys – rauha.

Valtuusto esitti rauhanvetoomuksen 30.10.1982. Vetoomus esittää terveydenhuoltohenkilöstön humanitäärisen kannanoton rauhan puolesta:

Rauha koko maailmassa on inhimillisen elämän ja terveyden edistämisen ehdoton edellytys. Tänä päivänä sodan uhka ja kansojen väliset ristiriidat ovat saaneet ihmiset sankoin joukoin liikkeelle ilmaisemaan rauhan tahtonsa päättäjille kautta koko maailman. Miehet, naiset, äidit, isät, lapset, kaikki ovat lähteneet puolustamaan maapallon tulevaisuutta seuraaville sukupolville. Sanomana on ollut: ‘Emme halua olla viimeinen sukupolvi tässä maailmassa.’

Tehyn arkistoa järjestetään parhaillaan. Rauhantyöstä, kehitysyhteistyöstä ja kansainvälisestä toiminnasta kiinnostuneille tutkijoille löytyy jo järjestettynä esimerkiksi pöytäkirjoja sekä kansainvälisten asioiden kirjeenvaihtoa. Näistä teemoista tarjoaa runsaasti tietoja ja mielenkiintoista ajankuvaa myös Tehy-lehti.

Lisätietoja: tutkija Anna Kemppinen, anna.kemppinen@th-arkisto.fi