Etelä-Karjalan Faktoreiden Höyhensaari

Etelä-Karjalan Faktorit ry toimi graafisella alalla työskentelevien faktoreiden, työnjohtajien tai näihin verrattavien teknisten toimihenkilöiden ammattiyhdistyksenä. Yhdistys oli aloittanut toimintansa 1945, nimellä Itä-Suomen Faktorikerho. Yhdistyksellä oli ollut vuokrattuna virkistyspaikka 1970-luvulta lähtien, mutta 27.7.1980 tuli tarjous kesäpaikasta ja 29.7.1980 johtokunnan kokouksessa tehtiin tarjous alueesta. Yleisessä kokouksessa 20.8.1980 hyväksyttiin johtokunnan tekemä tarjous. Omistusoikeus Taipalsaaren kunnassa, Muurahaissaaressa sijaitsevaan Hiekkaranta-tilaan siirtyi yhdistykselle 10.9.1980. Tilan rakennuksiin kuuluivat mökki, jossa oli kaksi pientä huonetta sekä lasiveranta, sauna, aitta ja kellari. Toimintakertomuksen sivuille on tallentunut ilo oman paikan saannista. Saaressa voitiin järjestää yhteisiä rientoja, ei tarvinnut varata paikkoja eikä kukaan sanonut, ettei nyt sovi. Osaston rahastonhoitaja totesikin, että tuleva toiminta on kiinni vain omasta mielikuvituksesta, puitteet siihen ovat nyt kunnossa. Ensimmäisenä vuotena saaressa vieraili 310 kävijää.

Kesämökin nimiehdotuksia otettiin vastaan kilpailun merkeissä, palkintona oli jotakin, jota voi kesällä mökillä käyttää. Jäsenkokouksessa 11.4.1981 keskusteltiin kesäpaikan kutsumanimiehdotuksista ja valittiin yksimielisesti nimimerkki ”pikku mimmin” ehdotus Höyhensaari.

1980-luvun alkuvuosien toimintakertomuksissa kuvaillaan Höyhensaaren tapahtumia varsin elävin sanankääntein. Vuonna 1981 pilkkikilpailujen yhteydessä naapurimökkiläiset kyselivät mitä saareen ryhdytään rakentamaan, kun noin paljon tavaraa sinne vesikelkoilla kiskotaan. Suuri oli hämmästys, kun kyselijät kuulivat vain kisaeväitä ja -juomia siinä rahdattavan.

Karsinnat Faktoriliiton vuoden 1982 pilkkimestaruuskilpailuja varten järjestettiin ulkoilupäivien yhteydessä. Järven jäällä onkijat lekottelivat nojallisilla rantatuoleilla ja muovisilla rantapatjoilla. Osaston jäsenille oli hankittu punaiset, lämpimät pilkkihaalarit, joiden ansiosta muut pilkkijät tiesivät heidän olevan Muurahaissaaren porukkaa. Kommelluksiakin sattui, kun Heikki helläkätisyydellään murjoi kamiinan torven rikki ja Jussi työnsi katon kautta torven täyteen vanhoja lehtiä ja öljyisiä rättejä. Sisällä joutui istumaan savussa, mutta onneksi savua pääsi pakoon hienoon ulkoilmaan.

Viralliset kesäkauden 1982 avajaisetkin vietettiin. Maittava booli odotti suurta kävijäjoukkoa, mutta vain pieni porukka vaivautui paikalle. Tunnelma oli kuitenkin hyvä ja kuultiin parhaimmat sienestys- ja marjastusjutut, jotka naurattivat niin, että vatsanpohjasta otti. Vesi oli ennätys korkealla eikä kovalla myrskyllä kuivin jaloin mökiltä sannalle päässyt. Juhannuksen kylmä sää karkotti ihmiset lipunnostajaisista, valiojoukolla lippu kuitenkin saatiin salkoon nostettua ja laskettua myös. Juhannuksen jälkeen kesä tarjoilikin sitten parhaita puoliaan.

Hallituksen kokouksessa 26.7.1982 päätettiin kaataa pari mäntyä ja koivua, joista oli tarkoitus rakentaa pöytiä ja istuimia. Harvennus taisi lähteä hiukan käsistä, sillä toimintakertomuksessa pohdittiin, jäikö linnuille laulupuita. Lokakuussa suoritettiin suursiivous, grillikatos oli vielä rakentamatta, mutta tarvikkeet siihen jo hankittu. Talkoita aiottiin jatkaa aina kun vähänkin saatiin porukkaa kasaan. Polttopuita tehtiin niin paljon, ettei saunaa näkynyt puiden takaa. Saunauuni sytytettiin normaalisti tuohilla ja vanhoilla sanomalehdillä, mutta Höyhensaaressa se sytytettiin housunlahkeilla ja paidanhelmoilla.

Vuodenajat rytmittivät tapahtumia saarella. Vuosittain järjestettiin kevättalkoot ja kesäkisat, joissa kilpailulajeina olivat onginta, ammunta ja tikanheitto. Tarjolla oli perinteisesti ”roccaa, moccaa, maccaraa” sekä usein myös kahvia, kakkua ja voileipiä. Kesäkisoissa 18.8.1984 vietettiin historiallista hetkeä, sillä ensimmäistä kertaa asteltiin omalla maalla, velat korkoineen oli maksettu pois.

Talvenkin riemuja päästiin saarella kokemaan. Vuoden 1983 pilkkikisoissa nautittiin rokkaa ja piirakoita. Saaresta poistuessa vaan ei kaikkien suksien luisto ollut paras mahdollinen, mutta muiden kannustuksella siitäkin selvittiin. Talvipäivä Höyhensaarilla vietettiin 2.3.1985. Saareen kuljetettiin moottorikelkalla. Ohjelmassa oli pilkkikisat sekä rekiajelu järven jäällä. Tuttuun tapaan syötiin ja juotiin  ”roccaa, moccaa ja virvokkeita”.

Toimenpiteet kesäpaikan hankkimisesta mantereelta aloitettiin 19.12.1985. Johtokunnan kokouksessa 20.2.1986 keskusteltiin vilkkaasti kesäpaikan vaihtamisesta ja sovittiin asian esityksestä yleiselle kokoukselle. Kokouksessa 14.3.1986 päätettiin myydä yhdistyksen omistuksessa ollut Hiekkaranta-niminen tila. Uusi kesäpaikka, Rauhala-nimiset tilat, sijaitsivat Taipalsaaren kunnassa, Merenlahden kylässä. Kauppakirjat uudesta paikasta allekirjoitettiin 8.4.1986.