Hyvinvointia ja elämänlaatua ay-lomista

4.7.2025

Riittävän ja laadukkaan vapaa-ajanvieton merkitys palkansaajien hyvinvoinnille sai tuulta alleen 1970-luvulla palkansaajajärjestöissä. Kotimaan lomanviettoon panostettiin ay-liikkeessä ja myös valtio myönsi tukea lomatoiminnalle. Kaikki ammatilliset keskusjärjestöt perustivat omat lomajärjestönsä. SAK:lainen Suomen ammattiliittojen lomajärjestö SAL ry perustettiin vuonna 1974, TVK-järjestöjen lomayhdistys sekä STTK-Lomat ry vuonna 1977 ja Akava-järjestöjen Lomayhdistys A-lomat ry vuonna 1980.

TVK-järjestöjen lomayhdistyksen esite vuodelta 1984

"Sääntöjensä mukaan STTK toimii jäsentensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi. Tähän elämänlaatuun on erityisesti katsottava kuuluvan lomien ja vapaa-ajan. Tällä vuosisadalla on työntekijöiden vapaa-aika merkittävästi lisääntynyt sekä viikkotyöajan lyhenemisen johdosta että myös vuosilomien pidentymisen takia. Sekä vapaa-ajan että lomien pidentyminen on ammattiyhdistysliikkeen toiminnan tulosta. Viime vuonna ammattiyhdistysliike on alkanut ottaa yhä enemmän vastuuta myös vapaa-ajan sisällöstä järjestämällä ohjattua ja ohjelmallista lomatoimintaa", kerrotaan STTK-lehden (5/1983) artikkelissa Ay-liikkeen lomatoiminta.

Loman terveyttä edistävään ja laadukkaaseen viettoon pyrittiin luomaan edellytyksiä sitä varten perustettujen lomayhdistysten kautta. ”Työn rasittavuuden kasvun vastapainoksi ei pelkkä vapaa-ajan määrällinen lisäys riitä”, sanoo TVK-järjestöjen Lomayhdistys ry:n Ahti Lehto vuoden 1983 lomaesitteessä, peräänkuuluttaen suomalaisen luonnon tuntumassa kotimaisissa lomakeskuksissa hyvän ohjelman parissa vietetyn loman korkeaa laatua.

Lomayhdistykset toimivat järjestönsä ammattiyhdistysliikkeen piirissä kansanterveyden edistämiseksi laajoille kansalaispiireille tarkoitettuja lomanviettomahdollisuuksia kehittämällä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys muun muassa jakoi tietoa loman merkityksestä, matkailusta ja liikunnasta, hankki ja ylläpiti huokeahintaisia ja tasoltaan kunnollisia lomanviettopaikkoja sekä järjesti lomia sellaisille henkilöille, joilla ei eri syistä olisi siihen muuten mahdollisuutta. Se myönsi jäsenille loma-avustuksia sekä järjesti ohjelmoituja lomaviikkoja ja -kursseja.

Lomayhdistyksen jäseniä olivat kaikki, jotka kuuluivat lomayhdistyksen jäsenliittoihin. Nämä liitot omistivat eri puolilla maata lomakohteita, joissa jäsenistöllä oli mahdollisuus viettää lomaa. Palkansaajajärjestöjen lomayhdistykset tekivät yhteistyötä keskenään sekä lomantuottajajärjestöjen kuten Lomaliiton kanssa.

TVK-järjestöjen lomayhdistyksen esitteen saatekirjoitus vuodelta 1983. Sisällysluettelosta käyvät ilmi yhdistyksen lomakohteet.

Lomayhdistyksen jäsenillä oli mahdollisuus saada lomatukea sosiaalisin perustein. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi vuosittain avustusta tätä tarkoitusta varten, myöhemmin tukea myönnettiin raha-automaattivaroista. Sosiaalisille lomille oli oma hakumenettelynsä. Niitä myönnettiin erityisesti muun muassa lapsiperheille, yksinhuoltajaperheille, rasittavissa ja vaarallisissa ammateissa työskenteleville, matalapalkkaisille, työttömänä oleville ja pakkolomautetuille sekä perheille, joissa esiintyi sairautta tai vaikea elämäntilanne.

Tuettujen lomien lisäksi liittojen jäsenet saivat alennuksia eri majoitusliikkeissä. Esimerkiksi vuonna 1983 kokonaisuudessaan ammattiliittojen omistuksessa olevan Levihotellin majoituksesta saivat liittojen jäsenet 50 % alennuksen.

Vuonna 1993, TVK:n konkurssin myötä TVK-järjestöjen lomayhdistys muutti nimensä Toimihenkilölomat – T-lomat ry:ksi jonka jäseneksi STTK-Lomat liittyi.

1990-luvulla kuntolomat tulivat keskiöön palkansaajien lomajärjestöissä eli A-lomissa, Toimihenkilölomat – T-lomissa sekä SAL:issa. Kuntolomien tarkoituksena oli edistää yleistä kansanterveyttä, ja niihin myönnettiin raha-automaattiavustusta. Ne olivat työkykyä ja mielen hyvinvointia edistävää toimintaa ja suunnattu terveille, työikäisille ihmisille, jotka halusivat lomanvieton ohessa liikkua, harrastaa ja kohentaa kuntoaan asiantuntevassa ohjauksessa. Niihin liittyi myös seurantajakso ”terveystreffit”. Kuntoremontti oli 5–7 vuorokauden mittainen aktiiviloma, johon kuului täysi- tai puolihoitoateriat. Osanottajille tehtiin kuntotestejä ja kartoitettiin esimerkiksi ruokavaliota ja liikuntatottumuksia. Päivittäiseen ohjelmaan kuului myös terveysneuvontaa ja ohjattua liikuntaa.

Kuntolomaesitteitä

Tervetuloa tutkimaan toimihenkilöjärjestöjen lomayhdistysten arkistoja Toimihenkilöarkistoon! Meiltä löytyvät A-lomien, STTK-Lomien sekä TVK-järjestöjen lomayhdistyksen, myöhemmin Toimihenkilölomat – T-lomien arkistot.

TVK-järjestöjen lomayhdistyksen ja Toimihenkilölomat - T-lomien esitteitä