Uurnille! Vaalit osana ammattijärjestöjen päätöksentekoa

Ammattiyhdistykset toimivat demokraattisesti: jäsenillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa ensinnäkin yhdistyksen kokouksissa. Päätöksentekotapa perustuu yhdistyslakiin ja yhdistyksen omiin sääntöihin. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhdistyksen sääntömääräinen kokous, jossa tehdään yhdistystä koskevat suurimmat päätökset, kuten sääntömuutokset, sekä valitaan toimintaa johtamaan ja päätöksiä toimeenpanemaan hallitus, puheenjohtaja ja muut yhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöt tulevalle toimikaudelle sekä päätetään toiminnan linjoista ja budjetista. 

Liitoissa tärkein päätöksentekoelin on ollut perinteisesti edustajakokous, liittokokous. Suuret edustajakokoukset on päätetty monilla toimihenkilöliitoilla jättää pois käytöstä ja ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto. Edustajakokousedustajista ja valtuustoehdokkaista on käyty vaaleja. Lisäksi liitot selvittävät eri kysymyksiin jäsenten kantoja jäsenäänestyksin ja -kyselyin, joiden pohjalta tehdään tärkeitä päätöksiä.

Vaaleja on käyty uurna- tai postiäänestyksellä, sittemmin myös sähköisesti. Vaalien toimeenpanosta ovat vastanneet vaalilautakunnat, joita on ollut liiton eri organisaatiotasoilla omansa. Suurilla liitoilla on usein ollut alueelliset vaalipiirit. Niiden sisällä on jakauduttu vaaliliitoittain yleensä alueellisin, poliittisin tai ammattiryhmittäisin perustein.

Esimerkiksi Suomen Kirkon Pappisliiton valtuustovaalissa 1994 valittiin seuraavalle nelivuotiskaudelle 30 valtuuston jäsentä. Ehdokkaat asetettiin valitsijayhdistysten kautta. Jokaisesta hiippakunnasta valittiin yksi edustaja kutakin sataa siihen hiippakuntaan kuuluvaa jäsentä kohden. Siten esimerkiksi Turulla oli valtuustossa 4 jäsenpaikkaa valittavana. Äänioikeutettuja olivat liiton jäsenet, jotka saivat äänestää hiippakunnittain kukin yhtä ehdokasta omasta hiippakunnastaan. Vaali suoritettiin suljetuin lipuin postitse. Eniten paikkoja oli Helsingillä, 7 paikkaa. Kun muut ehdokaslistat olivat pitkälti alueellisia, oli Helsingin hiippakunnassa myös ehdokaslistat ”Apupapit” ja ”Naiset mukaan päättämään”.

Kirsikkana kakun päällä vaalien yhteydessä on järjestetty myös arvontoja eräänlaisena lisäkannustimena aktiivisuudelle. Esimerkiksi Tehyn vaaleissa 2001 äänestäneet osallistuivat samalla kahden hengen New Yorkin matkojen arvontaan, joka esiteltiin vaaliaineistoissa saatteella ”Tottahan sinä äänioikeuttasi käyttäisit muutenkin, mutta huomaa myös tämä”. Lisäksi liitot ovat huomioineet eri tavoin niitä jäsenyhdistyksiä, joiden äänestysaktiivisuus on ollut suurin.

Sen lisäksi, että liitoissa on käyty vaaleja edustajista liiton omiin päätösvaltaa käyttäviin elimiin, on niissä seurattu varsinkin eduskuntavaaleja asettaen niille tavoitteita, jotka liittyvät kyseisen ammattikunnan ja liiton jäsenten etuun. On voitu seurata ja tukea jäsenten ehdokkuutta ja antaa ehdokkaille näkyvyyttä liiton julkaisemassa lehdessä ja muussa viestinnässä. Esimerkiksi vuoden 1999 eduskuntavaaleissa oli ehdolla 111 Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n jäsentä. Heistä oli asettunut ehdolle 30 Vihreiden, 24 Kokoomuksen, 21 SDP:n, 15 Vasemmistoliiton, 9 Keskustan, 7 Kristillisten, 5 RKP:n ja 2 Nuorsuomalaisten ehdokasta. 

Monet toimihenkilöammattijärjestöt ovat olleet sinänsä puoluepoliittisesti sitoutumattomia, mutta ammattiryhmien perusteella muodostetuilla liitoilla on toki oma historiansa sen suhteen, mitkä puolueet ovat olleet niissä vahvoja, ja se on saattanut muuttuakin ajan mittaan. Esimerkiksi Henkisen Työn Yhtymä oli lähtökohdiltaan hyvin porvarillinen, ja se pyrki ajamaan nimenoman henkisen työn tekijöiden etua erotuksena fyysisen työn tekijöiden työväenliikkeelle. Liitot ovat myös oman ammattikuntansa asiantuntijateho, joita on ollut tapana kuulla heidän alaansa koskevia päätöksiä tehtäessä. Oman ammattikunnan etua ovat liitot pyrkineet ajamaan vaikuttamalla päätöksentekijöihin esimerkiksi lausuntoja antamalla ja osallistumalla edustajansa kautta erilaisiin alansa kannalta relevanttien elimien toimintaan.

Monet ovat toimineet luottamustehtävissä ammattijärjestön lisäksi puoluepolitiikassa. Esimerkiksi Kyllikki Pohjala toimi pitkään sekä Suomen Sairaanhoitajaliiton puheenjohtajana (1935-1963) että Kokoomuksen kansanedustajana (1933-1962) ja Konsti Järnefelt toimi 1950-luvulla Henkisen Työn Keskusliiton puheenjohtajana ja Suomen Kansanpuolueen kansanedustajana. Riitta Prusti toimi Suomen Teollisuustoimihenkilöiden liiton ja TVK:n puheenjohtajana sekä SDP:n kansanedustajana. Eri toimihenkilöjärjestöjä johtanut Antti Rinne (SDP) on toiminut kansanedustajan lisäksi pääministerinäkin. Ammattijärjestön eri luottamustehtävissä ja kansanedustajina tai kunnallispolitiikassa toimineita on monia.

Vaaleihin liittyviä arkistoaineistoja ovat muun muassa vaalijärjestykset ja -ohjeet, vaalisihteerien tai -toimitsijoiden koulutusaineistot, vaalivaliokunnan ja vaalilautakuntien pöytäkirjat, vaaliluettelot, ehdokkaiden kampanja-aineistot, vaalitiedotusaineistot, lehtien vaalinumerot, käytännön järjestelyjä koskevat asiakirjat, julisteet, äänestysliput ja muut vaalipainatteet, vaalien tulokset…

Tervetuloa tutkimaan vaaleihin liittyviä aineistoja Toimihenkilöarkistoon! Lisätietoja saat arkiston henkilökunnalta.